ASUMISESTA ASIAA.
Ainoa asia mihin hallltus ja eduskunta voi vaikutta, on kiinteistövero. Sähköhinnan määräävät sähkönsiirtoyhtiöt. Lämpövoimalat on useimmiten kuntien hallinnassa. Siellä nousee energian hinta ulkomaisten omistuksessa olevien yhtiöiden myydessä polttoaineet. Sitten tämän kustantaa valtio kohonneina asumistukina. Kilpailukyky markkinoilla on mennyt. Lama-ajat on edessä. On lähivuosina tulossa kova inflaatio ylöspäin. Kyllä SUOMEN KANSATALOUS ON TIENSÄ PÄÄSSÄ. Me vaan haihatellaan ilmastonmuutosten kanssa. Pelottelemalla kansaa. Tarvitaan tätä menoa rutkasti EU rahaa jos aiotaan pelastua täystuholta.
Vaikea on ymmärtää viimeisten 30 vuoden päätöksiä. Valtiontaloutta on koko ajan ajettu alas. Myymällä omaisuutta kansakunnalle tärkeiltä aloilta. Kuten sähkönsiirto, lannoiteteollisuus, nyt turvetuotanto ja öljynjalostus jne..
Ollaan menossa täysin maailmanmarkkinoiden armoille. Jostain on keksittävä uusia yrityksiä ja työpaikkoja. En kyllä löydä yhtään positiivistä tästä tilanteesta. Löytääkö joku valaiskaa tyhmälle.
Moni asunnonomistaja saa varautua kohta paljon ennakoitua kovempiin kuluihin – yksi riskitekijöistä on kiinteistövero
Omakotitalon omistajaa askarruttaa kiinteistöveron ja kunnallisten maksujen nousu, taloyhtiössä näkyy lämmityksen raju kallistuminen. Kustannusten nousu on yhä vaikeammin ennakoitavissa.
Asumiskustannusten nousu on ollut maltillista ja ennustettavaa viime vuodet. Nyt tilanne on muuttunut.
Ylen haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että monien asumiskustannukset nousevat ennakoitua enemmän. Tosin kustannusten nousu vaihtelee paljon riippuen asuinpaikasta ja talosta.
– Nyt horisontissa näkyy useampia riskejä nopeamman kustannuskehityksen osalta, vastaa Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus.
Brotheruksen mukaan viimeisen vuosikymmenen aikana asumiskustannukset ovat kasvaneet noin 3 prosentin vuosivauhdilla. Hän arvioi, että nyt osassa asuntoja kustannukset nousevat moninkertaisesti, toisissa kustannukset voivat jopa laskea.
Myös Pellervon taloustutkimuksessa arvioidaan ennusteiden olevan alakanttiin, sillä varsinkin energian hintojen muutokset ovat olleet yllättävän isoja.
– Asumiskustannusten osalta erityisesti lämmityskustannusten ja kotitaloussähkön hinnan muutokset voivat olla hyvin isoja. Viime aikoina nähty energian hinnannousu on ollut selvästi nopeampaa kuin ennusteissa aiemmin oletettiin, arvioivat PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen ja ekonomisti Veera Holappa.
Holappa laskee, että osassa asuntoja kulujen nousu voi tuplaantua ennusteista eli nousta jopa kuuteen prosenttiin.
Osuuspankissa ekonomistit arvioivat asumiskustannusten kehitystä osana inflaatioennustettaan. OP:n mukaan asumiskustannukset ovat nousseet jo pitkään yleisen hintatason nousua nopeammin.
OP Ryhmän henkilöasiakkaiden rahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja Kaisu Christie arvioi, että tämä perussuunta jatkuu myös keskipitkällä aikavälillä. Kaikken kaikkiaan hän arvioi kulujen nousua maltillisemmin kuin PTT ja Hypo.
PTT arvioi elokuussa Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilaamassa tutkimuksessa, että kerrostalojen hoitokulut vuosina 2021–2023 kasvavat 21 tarkastelukaupungissa keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa.
Vastaavasti omakotitalojen hoitokulut (kiinteistövero, sähkö, asunnon korjaukset, vesi, jätemaksu) nousisivat 2,7 prosenttia vuodessa.
Miksi kulut harppaavat?
Yksi keskeisimmistä syistä on energian hinnan nousu.
Energian hintaa ovat nostaneet muun muassa päästöoikeuksien kallistuminen ja sääolot, jotka vaikuttavat vesi- ja tuulivoimalla tuotettuun sähköön. Tämä on tullut yllätyksenä tuoreimmillekin ennusteille.
– Päästöoikeuksien hinta on noussut kesästä noin 20 prosenttia ja vuodessa noin 100 prosenttia. Sähkön hintaan vaikuttavat lisäksi vaikeasti ennustettavat sääolosuhteet, vastaavat Markus Lahtinen ja Veera Holappa PTT:stä.
OP Ryhmän Kaisu Christie muistuttaa kuitenkin, että sähkön hinnan nousu ei vaikuta suoraviivaisesti asumiskustannuksiin, sillä Suomessa sähkösopimuksista noin puolet on kiinteähintaisia.
– Kaiken kaikkiaan sähkön hinnan vaikutus asumiskustannuksiin on verrattain pieni. Suurin riski on varmaan sähkölämmitteisissä omakotitaloissa.
Pääkaupunkiseudulla tuntuu erityisen rajusti kaukolämmön hinnan nousu. Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen ilmoitti syksyllä, että se korottaa kaukolämmön energiamaksun hintaa 30 prosenttia ainakin loka-, marras- ja joulukuuksi.
Voiko tulla suuria yllätyksiä?
Yksi merkittävä tekijä asumiskustannusten nopeaan nousuun on vuokratontti. Esimerkiksi Helsingissä on uusittu vuosina 2021–2022 noin 750 tonttivuokrasopimusta, vuokra on noussut asteittain 4–5-kertaiseksi.
– Tonttivuokrien nousu voi olla yllättävä asumiskustannuksia kasvattava tekijä, sanoo Kaisu Christie OP:stä.
Myös remonttien hinnat ovat nousseet nopeasti viime ja tänä vuonna. Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat vuoden 2021 syyskuussa 9,3 prosenttia vuoden takaisesta. Tarvikkeiden hinnat nousivat 13,2 prosenttia ja työkustannukset 6,1 prosenttia vuoden takaisesta.
Nousu saattaa hyvinkin jatkua samaan tahtiin, sillä työvoimapula nostaa hintoja.
– Asumiskustannuksia voi nostaa korjauskustannusten nopea nousu, jos korjausrakentamisen työvoimapula pahenee ja materiaalien hinnat karkaavat kovan kysynnän seurauksena, toteavat Markus Lahtinen ja Veera Holappa PTT:stä.
Moni taloyhtiö on korona-aikana jättänyt korjauksia aloittamatta, ja nyt niitä aletaan taas tehdä.
– Työvoiman saatavuus voi siten myös haitata taloyhtiöremonttien etenemistä kasvukeskuksissa. Molempiin näihin liittyy nyt epävarmuutta, arvioi Kaisu Christie.
Nousevatko kiinteistövero ja korot?
Kokonaan oma lukunsa on kiinteistövero. Hallituksen esitys kiinteistöveron uudistamiseksi lähtee pian lausuntokierrokselle.
Kiinteistöverotusta on tarkoitus uudistaa niin, että verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia. Yksittäisille kiinteistöille se voi hyvinkin tarkoittaa veron nousua.
– Yksi yllättävä seikka asumiskustannuksissa liittyy sote-uudistukseen ja kuntien muuttuvaan rooliin. Mikäli kunnat paikkaavat verotulomenetyksiään nostamalla laajasti kiinteistöveroa, tällä on asumiskustannuksia nostava vaikutus, PTT arvioi.
Kommentit
Lähetä kommentti