ELÄKKEET KUNTOON ELÄKEYHTIÖIDEN RAHOILLA (SDP)

 SAA NÄHDÄ KUMPIKO VETÄÄ PITEMMÄN KORREN.  PÄÄMINISTERI VAI SUURIN OSA SDP-N KANSANEDUSTAJIA.  VAIHTUUKO PÄÄMINISTERI.

Paavo Jauhiainen

Ryhmän asiantuntija

Julkisuudesta poimittua eläkkeiden indeksikeskusteluun

Demarinuoret syyttivät Kimmo Kiljusta sanomalla: “ Ikääntyvän väestörakenteen ja pienenevien ikäluokkien vuoksi käsillä on tilanne, jossa eläkemenot ovat pysyvästi maksutuloja suuremmat”.

Akavan puheenjohtaja taas toteaa (Erno Laisi/ Uuutissuomalainen) Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder; "Eläkevarat 180 miljardia. Eläkevastuut 600 miljardia. Indeksin muutos tyhjentäisi rahastot. Sanomme siis ei:"

Tällä tasolla liikkuu niin nuorten kuin vanhempienkin ajatusmaailma. Toinen ei edes tiedä, kuinka suuret ovat eläkevarat ja kumpikaan ei ymmärrä, että rahastot ovat syntyneet pääasiassa nykyeläkeläisten maksamin eläkemaksuin ja sen säästön turvin minkä eläkkeensaajat ovat hävinneet taitetun indeksin aiheuttaman vuosittain eläkeleikkauksen kautta.

Nuorille toteamme vain, että jos eläkemenot tulisi ikuisesti maksaa maksutuloilla, eläkerahastot olisivat v. 2060 sillä reaalisella tuottoasteella, mikä on toteutunut vv. 1998 - 2020 (4,14 per vuosi), peräti 1 168 miljardia euroa. Väittämään ” eläkemenot ovat pysyvästi maksutuloja suuremmat” tulkoon toinenkin esimerkki. Vuonna 2030 eläkelaitosten liikekulut ja maksetut eläkkeet ovat ETK:n ennustelaskelmien mukaan 4,1 miljardia suuremmat kuin eläkelaitosten maksutulo. Siis liiketulos ilman pääomakuluja on - 4,1 miljardia euroa. Mutta sitten tullaankin asian toiseen puoleen. Se on rahastojen tuotto. Kun rahastot ovat tällä hetkellä 240 miljardia euroa, ne ovat arvion mukaan vuonna 2029 vähintään 250 miljardia. Tälle pääomalle tuleva tuotto on 10,03 miljardia euroa vuonna 2030 - sillä reaalituottoasteella mikä on eläkelaitosten osalta toteutunut 1998-2020. Siis rahastot kasvaisivat tuona vuonna jälleen noin 6,2 miljardia euroa (10,3-4,1).

Eläkekeskustelusta näyttää puuttuvan täysin tietoisuus pääomasta ja sen tuotosta.

Nykynuorille totean, että alla olevan tulee toistumaan myös heidän osaltaa, ellei asialle tehdä mitään

Eläketurvakeskus arvioi: 1 400 euron eläkkeen korottaminen satasella maksaisi lähes miljardin vuodessa

Pienten työeläkkeiden korottaminen ja työeläkeindeksin parantaminen nousivat taas puheenaiheeksi, kun 23 demarikansanedustajaa jätti 14. lokakuuta niiden selvittämisestä kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Eläketurvakeskuksen mukaan kohdejoukossa olisi lähes 700  000 eläkkeensaajaa. KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA

Sanna Nikula STT

21.10. 13:49

ELÄKETURVAKESKUS arvioi, että alle 1 400 euron työeläkkeiden korottaminen sadalla eurolla maksaisi noin 900 miljoonaa euroa vuodessa, jos se toteutettaisiin. Eläketurvakeskuksen mukaan kohdejoukossa olisi lähes 700 000 eläkkeensaajaa.

”Työeläkerahastosta tätä ei voi nykysäännöillä maksaa. Eikä käy laatuun, että muut työeläkkeen saajat saisivat pienemmän työeläkkeen toisten korotusten rahoittamiseksi. Vaadittaisiin noin prosentin korotus työeläkevakuutusmaksuun”, kirjoittaa Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto blogissaan.

Lisäksi ansiosidonnaiseen työeläketurvaan tuotaisiin uusi elementti eli poliittisiin päätöksiin perustuva lisäosa.

”Jälkikäteen tuleva 100 euron nettokorotus olisi tietysti mieluinen yllätys sen saaville. Se kuitenkin kyseenalaistaisi työeläkkeiden määräytymisen sääntöjä.

PIENTEN työeläkkeiden korottaminen ja työeläkeindeksin parantaminen nousivat taas puheenaiheeksi, kun 23 demarikansanedustajaa jätti 14. lokakuuta niiden selvittämisestä kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Allekirjoittajien joukossa olivat myös muun muassa Sdp:n varapuheenjohtajat Niina Malm ja Matias Mäkynen.

Eduskuntaryhmän enemmistön allekirjoittama kysymys on ihmetyttänyt, sillä niin sanottu vappusatanen on aiemmin koronan takia haudattu ja aloitteen eläkeindeksin muuttamisesta Sdp:n puoluekokous torppasi jo vuonna 2017, eikä puolue edelleenkään sitä kannata.

Mikäli työeläkkeet seuraisivat nykyisen niin sanotun taitetun indeksin sijaan kirjallisessa kysymyksessä selvitettäväksi ehdotettua puoliväli-indeksiä, eläkkeiden taso seuraisi nykyistä enemmän palkkakehitystä. Tämä todennäköisesti johtaisi eläkkeiden nykyistä nopeampaan nousuun.

Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan 10 vuoden ajan käytössä oleva parempi indeksi kasvattaisi työeläkemenoa noin 1,4 prosenttiyksikköä suhteessa palkkoihin ja työtuloihin. Tämä tarkoittaisi Kauton mukaan noin 1,4 miljardin euron vuotuista lisämenoa.

VARAPUHEENJOHTAJAT Malm ja Mäkynen ovat kertoneet Ilta-Sanomille, että eivät kannata indeksimuutoksia puolueen linjauksen mukaisesti. Tärkeintä molemmille on, että kirjallinen kysymys herättäisi keskustelua siitä, miten pienten eläkkeiden ostovoimaa parannetaan.

”Se voi parantua muutenkin kuin eläkkeitä korottamalla, esimerkiksi eläkeläisten verotuksen, lääkekorvausten tai asumistuen kautta”, Mäkynen sanoi IS:lle.

Hallitusohjelmaan on kirjattu kolmikantaisen selvityksen aloittaminen siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Osana tätä luvataan selvittää keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta