TÄYTTÄ VALHETTA Merenpinnan nousu

-


TÄYTTÄ VALHETTA

Merenpinnan nousu on merenpinnan tasossa tapahtuvaa kasvua. Valtamerien pinta on noussut ilmaston lämpenemisen seurauksena keskimäärin noin 19 senttimetriä 1900-luvun alusta ja nousee tällä hetkellä noin kolme millimetriä vuodessa[1]. 

Pääasialliset syyt ovat meriveden lämpölaajeneminen, joka kasvattaa meriveden tilavuutta, ja jäätiköiden sulaminen, jonka seurauksena valtamerien vesimäärä kasvaa.

On tainut unohtua.

Onko laskelmissa huomioitu veden haihtuminen?

Veden kiertokulku vuodessa

Vettä on maapallolla koko ajan sama määrä. Vesi haihtuu ilmaan. Muodostaa pilviä. Sieltä sataa takaisin maahan. Jos ilmasto lämpenee, niin toiminta kiihtyy. Haihtuu nopeammin. Vesi sataessaan maahan se menee vesistöihin maaperään kasveihin sekä ihmisen ja eläinkunnan juomavedeksi. Sade tulee maapallolle sattumanvaraisesti milloin mihinkin kohtaa. Veden lämpölaajenemista ei tapahdu vaan vesi haihtuu sitä mukaa mitä vesi lämpenee.


Onko huomioitu veden jäätymisen laajentuminen?

Jää

tiheys on noin 0,917 kg/dm³. Vesi laajenee jäätyessään tilavuudeltaan noin 10 %, joten maaperässä olevan veden jäätyminen saattaa aiheuttaa muun muassa...
17 KiB (1 556 sanaa) - 11. syyskuuta 2025 kello 13.07

Vesi jäätyy. Se laajenee. Pysyy veden pinnalla noin 10%. Jäätynyt vesi sulaa. Ei se mistään lisäänny. Vaan sitä on tasan sama litramäärä kun ennen jäätymistä.

Johtopäätösten vetäminen vain pienestä osasta dataa jättäen kokonaiskuva huomiotta on tavallinen virhe ilmastokeskustelussa. Hyvä esimerkki tästä on äskettäinen väite merenpinnan nousun hidastumisesta. Data, johon viitattiin, on satelliitin korkeusmittarin mittaukset globaalista keskimääräisestä merenpinnan tasosta viimeisen 16 vuoden ajalta (kuva 1). 60:n päivän tasattu keskiarvo (sininen viiva) näyttäisi indikoivan, että merenpinta oli korkeimmillaan noin vuoden 2006 alussa. Tämän perusteella voisi väittää, että merenpinta ei ole noussut kolmeen vuoteen. Olisiko mahdollista tehdä johtopäätös, että pidemmän ajan trendi merenpinnan nousussa on loppunut?

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valtionhallinto

-
Kuva
Täältä löytyy Suomen valtion rahoituksen  tasapainottaminen.  Siellä on joutavaa toimintaa joka ei  kuulu valtion  rahoitettavaksi.  Siellä on jotakin valtion budjetin ulkopuolista toimintaa.  Onko tämä sitä korruptio-rahaa sulle mulle meiningillä. Valtionhallinto muodostuu keskus-, alue- ja paikallishallinnosta. Keskushallinto muodostuu ministeriöistä ja niiden hallinnonalalla olevista valtakunnallisista virastoista ja laitoksista. Henkilöstöä valtionhallinnossa on kaikkiaan noin 82 200 Valtionhallinnon perusrakenne on muuttunut melko vähän Suomen itsenäistymisestä. Ylimmät valtioelimet ja niiden keskinäiset toimivaltasuhteet on määritelty nykyistä perustuslakia edeltäneessä hallitusmuodossa. Ministeriörakenteissa muutokset ovat olleet vähäisiä. Valtion erityistehtäväyhtiöitä  on 36 kappaletta. Valtion erityistehtäväyhtiöissä valtiolla on omistajana sääntelyyn tai viranomaistehtäviin liittyvä erityisintressi: yhtiöllä on valtion määrittelemä elin...
Lue lisää

KANSANTALOUDEN HOITO VÄHÄ-ÄLYISTEN KÄSISSÄ

-
Kuva
     Kansantalous supistuu. Vain hölmölässä voidaan toimia näin. Tähän turvetuotannon alas-ajoon kun lisätään turkistuotannon ja kalastuksen alas-ajot. Ollaan useimmissa miljardeissa, jotka häviää kansantaloudesta. Pystyykö kukaan laskemaan vaikka pelkät työpaikkojen menetykset. Niistä aiheutuvat rahalliset kulut valtiolle ja kunnille. Työpaikkoja menee myös näitä aloja tukevilta yrityksiltä. Kyllä nämä alas-ajot pitää saada jotenkin oikeuslaitoksen käsittelyyn. Vahingon aiheuttajat oikeuteen . Tähän karttaan on merkitty entiset ja nykyiset turvetuotantoalueet eri väreillä. (Lähde: Paikkatietoikkuna) Punainen: käytössä oleva turvetuotantoalue Vihreä: metsittynyt entinen turvetuotantoalue Vaaleanvihreä: avoin entinen turvetuotantoalue Keltainen: pelloksi muutettu turvetuotantoalue Sininen: kosteikoksi muutettu turvetuotantoalue (On ne alueet merkattu tuohon karttaan, mutta kun ne oikeasti ovat pieniä Suomen mittakaavassa, niin ne eivät erotu. Alueet ovat siis ns. itikanpa...
Lue lisää